perjantai 24. lokakuuta 2014

Mutta eihän se ymmärrä?


Manna:
Meillä on paljon lastenkirjoja. Johtunee osin siitä, että kun on itse kuvittaja, niin kauniiden kirjojen keräily on melko luonteva harrastus. Vaan suuren osan kirjoista olen haalinut hyllyymme ihan Niilaa varten. Etenkin pienten lasten pahvikirjat olen ostellut vasta nyt kun lapsi tuli taloon. Moni kirjoista onkin ollut mainioita kirppislöytöjä, eikä näistä aarteista ole tarvinnut pulittaa euroa paria enempää!

Useasti ihmiset kyseenalaistavan, että miksi noin pienen ihmisen hyllyssä on jo noin kasapäin kirjoja, eihän se ymmärrä niistä vielä mitään. Voih, paljon enemmän kuin arvaattekaan! Niila katselee, rapsuttelee ja maistelee, kuuntelee tarkasti äidin kainalossa kun äiti osoittelee ja toistaa kuvan sanoja hiljaan pieneen korvaan. Niila ymmärtää, että tässä on hyvä olla, tässä on turva, tässä on lämmin ja äiti on vain minua ja itesään varten. Meidän oma hetki.

Olen itse sillä tavalla äitinä onnekas, että olen ammattini puolesta saanut syventyä lähemmin lastenkirjojen ihmeelliseen maailmaan ja niiden merkitykseen lapsen elämässä. Käsittelin opinnäytetyöni teoriaosuudessa aiheita, kuten lapsi kuvakirjan tarkastelijana, kuvituksen merkitys, sekä kuvittajan vastuu ja haasteet. Pääsin silloin jo omassa työssäni lasten materiaalien kuvittajana paljon syvemmälle kuin ennen, vaan en olisi arvannut, kuinka iso merkitys näillä oivalluksilla olisi minulle myös äitinä.


Kuvakirja ei ole vain iloista ajanvietettä tai tehokas keino saada lapset rauhoittumaan iltapuulle. Kuvakirjoista lapsi saa ymmärryksen ylittävän määrän käytännönoppeja, kuten kielen kehittyminen, vaan sitäkin enemmän oppeja tunteista ja erilaisista elämäntilanteista, joita lapsen voi olla vaikea kohdata todellisessa elämässä. Kirja ja turvallinen aikuinen lähellä antavat tällaisille vaikeillekin asioille mahdollisuuden tulla käsitellyksi lapselle sopivalla tavalla.


Voisin paasata tästä aiheesta loputtomiin, niin innolla tähän suhtaudun. Lähipiirini tämän jo saikin tuta nahoissaan kun oppari oli ajankohtainen. Jopa meidän osaston yliopettaja tuntui katsovan mua toisinaan hieman huvittuneena, kun julistin sydän läikehtien tätä kuvakirjojen ilosanomaa. Mutta jos nyt teistä jotakuta kiinnostaa lukea aiheesta hieman enemmän, löytyy opparini täältä. Opparissa on myös laaja lähdeluettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, joita suosittelen aivan ehdottomasti.


Kuvittaja Markus Majaluoma, jota suuresti ihailen kiteyttää kuvan ja sen ympärillä tapahtuvan hetken merkityksen upeasti näin:


” Joskus tuntuu, että arvostan kuvakirjaa liiaksikin, jopa niin paljon, että pelkään sen voimaa ja mahdollisuuksia muokata pienen lapsen maailmankuvaa. Minäkinkö sitä olen muokkaamassa? Omien lisäksi vielä muidenkin lasten? Eihän se ole kuin pienen pieni hetki, se hetki, jolloin lapsi ja aikuinen ovat kuvakirjan ääressä. Millainen hetki se onkaan.”    Tutkiva katse kuvakirjaan (2001, 24)   



Eli ei muuta kun kirjaa kätöseen ja pukinkonttiin! 


Mahtaviin kirpparilöytöihin kuuluu myös tämä nostalgiaa herättävä nallekirja
Kirjahyllyn helmiä! Niila rakastaa runottelua.

Mites tämä ihan mahtava retrohelmi, kirpparilta tottakai!

Osa kirjahyllyn aarteista

Pöllöt lämmittelee lukupaikkaa seuraavaa yhteistä hetkeä varten

1 kommentti :

  1. Minä ostin vauvalle etukäteen muutaman tosi kivan kirjan ja innoissani ajattelin, että niitä sitten yhdessä luetaan heti laitokselta kotiin tultua. No. Ei luettu. Eikä kovin usein lueta vieläkään, ensimmäisen synttärin lähestyessä. Syynä on yksinkertaisesti se, että neiti elohopea haluaa syödä kaikki kirjat. Yksi kirja on innokkaassa lukemisessa turmeltu roskikseen ja kaikista muista on päätynyt paloja pieneen mahaan... Pakko siis vielä odottaa hetki siihen, että ihan kaikki ei ihan koko ajan mene suuhun.

    Olen kyllä sun kanssa ihan samaa mieltä siinä, että kirjat ovat todella pop! Niin kuvalliset kuin muutkin. :)

    VastaaPoista